Ha ei, nyt en puhu minusta vaan Immusta:) Etenkin tässä loman aikana on sadellut hirveästi kommentteja siitä kuinka rauhallinen Immu on. Rauhallinen? Immuko? Kun näitä kommentteja oli hetken kuunnellut, ehti sitä itsekin loman aikana kiinnittämään huomiota samaan asiaa.
Toko meillä edelleen toivotetaan vieraat erittäin innokkaasti tervetulleeksi, mutta kun vieraat on saatu tervehdittyä rauhoittuu Immu erittäin nopeasti huilailemaan, saattaa jopa nukkuakkin vieraiden läsnäollessa eikä edes huomata heitä. Tämä on sinäänsä ihmeellistä, sillä aiemmin Immu seurasi vierasti vierailun alusta loppuun kuin hai laivaa.
Kävimme lomalla ystävämme kotona, jossa ihmeteltiin Immun rauhallisuutta, olihan hän sentään vieraassa pihassa auki ja ei poistunut ihmisten näköpiiristä ja heti kutsuttaessa tuli lähemmäs:) Otettiimpa siellä jopa kuvaa todistusaineistoksi perheen omalla koiralle siitä kuinka nätisti kuuluu käyttäytyä:D
Itse olen päässyt toteamaan tämän rauhallisuuden myös lenkeillä, sillä nokkapannasta on luovuttu:) Ja lomalla kävimme koirarannallakin ja vaikka virtaa riittää, etenkin vedessä, onnistuimme jopa istumaan rannalla puolisen tuntia, Immu vierellä makoillen:) Kyllä se vaan taitaa olla niin, että ikä vie hieman vauhtia pois sprinkuilta:)
On ollut aivan ihanaa huomata kuinka paljon Immu on rauhoittunut:) Älkääkä ymmärtäkö väärin, intoa ja vauhtia toki riittää edelleen;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti