Muutin mieheni kanssa Keski-Suomeen ja silmätulehdukset, nivelten turpoaminen ja hematurian jatkuivat. Muutaman päivystyksessä käynnin jälkeen päivystävälääkäri määräsi minut lisätutkimuksiin silmistä. Meillä ei silloin ollut autoa eikä paikallisessa terveyskeskuksessa silmälääkäriä, joten menin paikalliselle yksityiselle lääkärille. Terveyskeskuksessa kyllä tehtiin kaikki mitä he siellä pystyivät tekemään. Olin erittäin huojentunut, että asiat lähtivät vihdoin rullaamaan eteenpäin. Porissa asian eteen ei varsinaisesti tehty mitään.
Silmälääkäri epäili, että minulla saattaisi olla reuma. Kuulemma toistuvat irriitit ovat yleisiä reuman kanssa. Hematuriasta olin käynyt muutaman kerran lääkärissä silmätutkimusten lomassa. Tarkempia tutkimuksia ei tehty, munuaiset kyllä tsekattiin ultralla ulkoisesti. Tietotaito ei muuhun terveyskeskuksessa tainnut riittää. Olin kuitenkin tyytyväinen, että koskaan minua ei jätetty asian kanssa yksin vaan juttuani seurattiin.
Sain lähetteen reumapolille, jossa todettiin että reumaa ei ole. Reumalääkäri oli kuitenkin saanut vanhat labratulokseni ja hänen silmäänsä oli hematurian lisäksi proteinuriaan eli siihen, että virtsaan erittyy normaalia enemmän proteiinia. Tämä oli toistunut useissa testeissä, joten kyse ei ole ollut yksittäisestä pihvin syönnistä tms. Reumalääkäri laittoi konsultaatiopyynnön sisätautilääkärille, joka määräsi minut munuaisbiopsiaan. Biopsiasta tämä IGA todettiin.
Biopsia ei ollut niin kamala kokemus kuin mitä pelkäsin. Rauhoittavia joutuivat antamaan normaalia enemmän, sillä pulssi ei meinannut laskea. Sairaslomaa sain viikon, sillä munuaiset vuotavat herkästi. Komplikaatioita ei ollut.
IGA-nefropatia eli Bergerin-tauti on yleisin munuaiskerästulehdus. Tauti todetaan useimmiten rutiinitarkastuksen yhteydessä ja huomiota herättää useimmiten proteinuria. Tautia ei voida parantaa, mutta sen etenemistä voidaan hidastaa. Yli kolmasosalla potilaista tullaan toteamaan munuaisten vajaatoiminta taudin edetessä ja he joutuvat lopulta dialyysihoitoon. Tautia hidastetaan erilaisilla verenpainelääkkeillä. Tavoitetaso on alle 130/80. En tiedä itse taudista paljoakaan, sillä vasta nyt muutettuani Harjavaltaan olen saanut itselleni sekä sisätautihoitajan että sisätautilääkärin ammattitaidon. Seuraava kontrolli minulla on noin 3 viikon päästä ja silloin pyydän lääkäriä valottamaan minulle tilannetta enemmän. Tauti voi olla lähes oireeton, mutta toisaaltaan taudista johtuen voi ilmetä kaikenlaisia oireiluta etenkin jos muutenkin kipeä(esim.flunssa pahentaa mm. Hematuriaa).
IGAta sairastavat saavat käyttää särkylääkkeenä ainoastaan parasetamolpohjaisia lääkkeitä, sillä se hajoaa maksan eikä munuaisten kautta. Alkoholia on hyvä välttää ja liikaa suolaa, sillä nämä rasittavat munuaisia. Olen juuri nyt sairaslomalla, sillä eilen illalla silmäni turposi melkein umpeen.
![]() |
| Tässä kohtaa lähdin töistä ajamaan kotiin (alaluomi turvoksissa) |
![]() |
| 40km jälkeen tulos oli tämä |
Lääkärin ensimmäinen kysymys oli: olenko syönyt eilen pizzaa tai kebabia. Hän sanoi, että kun minulla on flunssa päällä, hän uskoo turpoamisen johtuvan IGAsta. Eli mm.tällaisia oireita saattaa ilmetä. Itse syön kahta verenpainelääkettä Losartania ja Metohelaxia. Aloitimme Losartanilla, mutta paineet eivät pysyneet sillä hallinnassa. Nostimme annosmäärää, mutta se aiheutti päänsärkyä, joten rinnalle otettiin toinen lääke. Seuraavassa kontrollissa keskustellaan kolmannen lääkkeen aloittamisesta, joka helpottaisi näitä turvotuksia. Losartan on sikiötoksinen, joten mikäli joskus mieheni kanssa lapsia haluamme, pitää se suunnitella etukäteen.
Olen todella tyytyväinen siihen, että Keski-Suomessa asiat laitettiin eteenpäin. Kun muutimme takaisin Poriin, kävin kerran vuodessa kontrollissa terveyskeskuslääkäreillä, jossa pyysi minulta listaa tarvittavista kokeista. Kun muutimme Harjavaltaan, sain itselleni jälleen sisätautilääkärin. Nyt käynkin 3-4 kertaa vuodessa kontrolleissa. Olen todella tyytyväinen saamaani hoitoon:)
Tässä tällainen pieni sairaskertomus:) päivittelen tänne lisää tietoa kun olen itsekin omasta sairaudestani enemmän perillä:)


Kiitos,ittellä todettiin juuri sama ja nyt netistä tieota imemässä...
VastaaPoistaeipä kestä:) Itse kuitenkin todennut, että oma henkinen olo vaan huononee kun netistä etsii tietoa, eli sensurointilasit päähän kun netissä surffaat:)
VastaaPoistaLöysin blogisi etsiessäni tietoa Englanninspringerspanielista, kyseisen rodun koira olisi haaveissa :) Olin iloinen törmätessäni myös munuaisasioihin, tietenkään en ole iloinen sairastumisestasi mutta jotain niin tuttua. Sain kirjoituksistasi sen käsityksen että pelkäät dialyysiä kovasti, meille se tuli eteen kaksi vuotta sitten aivan varoittamatta kun mieheni sairastui vain 23 vuotiaana. Hän ajatteli vain varmuuden vuoksi käyvänsä lääkärissä outojen oireiden takia, mutta matka jatkuikin suoraan teho-osastolle dialyysiin. Munuaiset eivät toimineet enää ollenkaan, syyksi paljastui munuaiskerästulehdus. Opimme ehkä siksi juuri elämään asian kanssa hyvin kun meillä ei ollut aikaa varautua tilanteeseen, tuskin oltiin ikinä ennen edes kuultu dialyysi sanaa. Mieheni kävi vajaan vuoden dialyysissä kunnes sai siirrännäisen, nyt sairautta ei juurikaan huomaa arjessamme. Munuaissairaudet ovat valitettavan yleisiä nykyään, mutta onneksi Suomessa hoito on aivan huippua :) Kun puhuin asiasta silloin työpaikallani, niin jopa yhdelle työkaverille oli tehty munuaisensiirto. Se oli jotenkin niin helpottavaa koska en olisi mitenkään osannut arvata :)
VastaaPoistaHei!
VastaaPoistaHienoa että löysit blogini:) Nyt on taas ollut hieman hiljaista, mutta uusia psotauksia on luvassa:) kiva kun jaoit omia kokemuksiasi:) Ja hienoa että miehesi voi jo paremmin:) Se tässä ehkä ahdistavinta onkin kun odotat ja odotat etkä tiedä mitä tulee tapahtumaan..nyt kuitenkin jo pari vuotta ollut tilanne suhteellisen vakaa joten eiköhän tämä tästä:)