lauantai 15. helmikuuta 2014

Sairastunut koira (ja hieman emäntäkin)

Heippa pitkästä aikaa kaikille:) Monilla onkin ensi viikko lomaa, itselläni ei ole, vaikka koulussa työskentelenkin. Olen koko viikon ollut jotenkin tosi väsynyt ja uupunut, tämä viikonloppu taitaa mennä siis pääosin sohvan pohjalla akkuja lataillen. Eilinen työpäivä oli mitä ihanin. Sain nauttia upeasti ystävänpäiväjuhlasta, jonka oppilaat olivat valmistelleet. Tämän jälkeen oli luvassa vielä Wanhojen Tanssit:) Ai että sitä pukuloistoa:) Kauniita pareja:) Työpäivän lomassa kävin äidin luona, sillä koiramme oli siellä hoidossa.

Olimme jo muutamia päivä ihmetelleet kun Immu raapi itseään paljon. Ihossa ei kuitenkaan näkynyt ihottumaa tms eikä mitään öttiäisiäkään paljaaseen silmään näkynyt. Iho hilseili, joten ajattelimme, että iho on varmaan kuiva ja että yritämme hoitaa sitä kotikonstein maanantaille asti. Mikäli ei helpottaisi, menisimme lääkäriin. Ostimme ruokaan lisättäväksi Jahti&Vahti koirien ravinneöljyä sekä ihoa rauhoittavan kaurashampoon jolla Immun pesimme.


Ehdimme antaa öljyä kerran ja pesemään koiran ennen hoitoon viemistä. Edellisenä iltana oli jo seuraillut, että Immu on alkanut raapimaan korviaan, myös äitini kiinnitti tähän huomiota. Iltaisin Immu oli todella levoton, läähätti ja kiehnasi ympärillä.

Äidillä hoidossa ollessaan poju myös oli läähätelly. Kun menin käyttämään koiraa ulkona, hän läähätteli taas paljon ja oli kuulemma raapinut korvaansa. Vein koiran lenkille ihmetellen, että eikö pojua oltu päivän aikan pissatettu pihassa kuten yleensä (ajattelin läähätyksen johtuvan hädästä). Poju oli kyllä päässyt ulos päivän aikana, äiti ei ollut huomannut mitään outoa. Lenkillä huomasin, että Immu virtsasi verta.

Kauhealle kiireellä rupesimme soittamaan perjantaina 14.30 aikaa eläinlääkäriin, sillä Porin kaupungin päivystykseen emme enää ikinä koiraamme vie! Olimme jo päättäneet, että varaamme ajan Tampereelle lauantaille, kun porista ei tuntunut vapaata aikaa enää löytyvän. Onneksi SataVet kuitenkin vastaanotti meidät.  Olemme ennen käyneet Porin eläinlääkäripalveluissa. Palvelu SataVetillä oli loistavaa. Immusta otettiin verikokeet ja eturauhaset tarkistettiin. Koska eturauhassissa ei ollut vikaa epäili lääkäri Immun kärsivän virtsatietulehduksesta. Korvissa itse epäilin olevan taas hiivaa. Saimme Immulle 15 päivän antibioottikuurin (2 tablettia päivässä), jonka pitäisi auttaa ihoon, korviin ja tulehdukseen. Tänään Immu on ainakin ollut rauhallisempi. Ei ole raapinut niin kovin itseään ja korvia ei ole raapinut kertaakaan. Virtsa kyllä edelleen punaista. Mutta seuraillaan nyt tämä kuuri loppuun (tai ainakin pidemmälle) ja katsotaan helpottaako. Eläinlääkäri antoi eilisen lääkeannoksen suoraan piikillä, joten antibiootit aloitettiin vasta tänään. Juonut poika on melko huonosti, joten nesteytystä pitää seurata. 


Annoimme Immulle vielä illalla ja aamulla särkylääkkeen, joka sekin on varmaan osaltaan helpottanut pojan oloa. Särkylääkkeet eivät kuitenkaan ole auttaneet minun olooni. Nimittäin eilen Immun verikokeen jälkeen, tämä emäntä heräsi eläinlääkärin lattialta. Olin kuulemma vaan sanonut "huh,huh" ja sitten olin tippunut suoriltani lääkärin kivilattialle. Tila oli pieni ja kopautin pääni seinään (onneksi en tiililattiaan). Eli SataVetissä hoidettiin niin koira kuin emäntäkin. Vieläkin hieman päähän jomottaa ja etoo, mutta paikallaan olo on ihan hyvä. Kyynerpäät ovat mustelmilla ja persaus on kipeä, kuten myös takaraivo. Myös olkapää hieman vihloo. Oli todella jännä tunne herätä lattialta, kun olin varma että nukun ja meni hetki ennen kuin tajusin missä olen ja ketä nämä ihmiset ovat. Kun näin SataVetin logot, rupesin hahmottamaan tilanteen.

Mahtoikohan pyörtyminen olla seurausta alhaisesta verensokerista ja jännityksestä vai kenties alhaisenverensokerin ja veren yhdistelmä (ikinä ei ole verestä kyllä paha olo tullut), sitä en tiedä.

Nyt kovin toivotaan, että Immu pian voisi paremmin, sillä tiistaina sen olisi tarkoitus tulla kanssani töihin:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti