Huh! Mihin nämä kaikki päivät oikein vierivät. Koko ajan tuntuu siltä, että päivässä ei tunnit riitä. Tänään havahduin miettimään, miten ne joilla on lapsia tai harrastuksia, kerkeävät tekemään kaiken. Tai vielä ihmeellisempää, kuinka ne, joilta löytyy molempia kykenevät pyörittämään arkea?
Itse kotiudun töistä siinä noin klo 17. Ensimäisenä saa lähteä koiran kanssa noin 30min lenkille (vähintään), syödä pitäisi ja ruokaakin laittaa, asunto lämmittää, koiran kanssa ulkoilla vähän lisää ja siihen päälle sitten kaikki kotityöt. Yleensä klo on noin 19 kun on saanut koiran lenkitettyä, syötyä ja ruuan laitettua. SItten pitäisi vielä jaksaa siivota ja hoitaa pakollinen asunnon lämmitys. Hui. Ja jos tähän lisäisi vielä lastenhoidon ja harrastukset. Miten se on edes mahdollista?
Olen (aviomieheni mielestä) hirveä siivousnatsi. Meillä on koira, josta lähtee valtavia määriä karvaa ja etenkin näin kosteilla keleillä irtoaa siitä koirasta muutakin likaa. Itse imuroisin (lähes) päivittäin. Joka päivä minusta tulisi siivota keittiö ja muutenkin tavarat katsoa paikoilleen ja pitää asunnossa yleisesti siisti ilme. Mieheni kutsuu talossamme välillä vallitsevaa, minun mielestäni kaaosta, elämisen jäljiksi. Me ei oikeastaan ikinä tapella mieheni kanssa, mistään muusta paitsi siivoamisesta. Se on varmasti parisuhteemme ikuisuusaihe. En muista koska viimeksi olisimme tapelleet jostakin muusta, joka ei millään tavalla liity siivoamiseen.
Noin vuosi sitten sovimme, että rupeamme siivoamaan kahdesti viikossa. Näin välttyisimme minun päivittäiseltä mäkätykseltä ja pyrkisimme pitämään asunnon suht siistinä. Siivouspäiviä ovat tiistai ja perjantai. Silloin siivoamme vessat, keittiön, imuroimme, pyyhimme pölyt ja nyt uudessa asunnossa myös moppaamme, sillä kivilattioita on melko paljon. Jaamme työtehtävät ja kiskaisemme nämä pois päiväjärjestyksestä. Siitä huolimatta, että monien mielestä siivoamma kamalan paljon, en ole tyytyväinen tähänkään siivousmäärään.
Tämä liittyy aiheeseen siten, että olen tullut siihen tulokseen, että jos minulla olisi enemmän elämää kodin ulkopuolella, en varmaan jaksaisi nurista koko ajan kodin siisteydestä. Mutta kun vihdoin saa koiran lenkitettyä, ruuan laitettua ja syötyä ei ensimmäisenä ole mielessä lähteä harrastamaan, kun siivous ja koiran uusi lenkitys painaa vielä päälle. Iltatöissä olen vähintään keskiviikkona ja koska iltatöissä on eri työnantaja, ei tämä vapauta tunteja aamusta. Aamuvirkku en ole, ja koska työmatkaa on melkoisesti ei aamujumpat ole oikein mieleeni. Tiedän, olen tältä osin kyllä myös saamaton.
Kysynkin nyt, miten etenkin te, joilla on lapsia, saatte hoidettua kaiken? Itsestä tuntuu, että arki (vaikka siitä osaan myös ajoittain nauttia) vie aivan liikaa aikaa, mutta luonto ei anna periksi jättää kodinhoitoa sikseen, jotta pääsisi esim. harrastamaan.
Tänäänkin vielä edessä imurointia, ruuanlaittoa,koiran ulkoilutusta ja pihatöitäkin pitäisi ehtiä tekemään...haravointia, ruohonleikkuuta, puskan trimmausta....ja hiukset värjätä..
Ja joikaiseen päiväänhän kuuluu vielä lisäohjelmana kaikenlaista ei suunniteltua, kuten tänään pitäisi suunnitella huomiset jumpat, puusavotta tulee odottamaan vielä pariin kertaan syksyn aikana, yllättävät työmenot ja ylityöt jne
Ehkäpä siis nousenkin nyt ylös ja lähden hommiin:)
Hei,
VastaaPoistaKiva tämä sinun blogi, ja varsinkin kun kertoo ihan arkisista jutuista :)
Tämä juttu kolahti minuun, kun itsestä tuntuu välillä aivan samalle. Moni sanoo, että aika riittää jos vain tahtoo, mutta ei se kyllä minusta siltä tunnu... :/
Ehkä jos töitten jälkeen menisi pää kolmantena jalkana joka paikkaan, mutta minulla se menee turhan usein siihen, että jämähdän sohvalle ja siinä vain miettii, että mitä PITÄISI tehdä :D
Minulla myös kaksi koiraa, ja niiden ulkoiluttamiseenhan menee kyllä aikaa, mutta eikös se ole samalla harrastus, niin siinähän menee kaksi yhdellä kertaa :)) Toki kävisin kuntosalillakin enemmän, jos olisi sitä aikaa...Mutta myös tuota olen miettinyt, että mitenkähän tähän rumbaan vielä ehtisi lapsen hoidon ottaa...? Silloin varmaan jäisi taas paljon muuta pois, esim. sinun varmaan täytyisi jättää siivousta huomattavasti vähemmälle ;)
t. Susanna
Hei! Ja kiitos kommentista:) Kirjoitin sinulle jo pitkän vastauksen aiemmin vain taas huomatakseni, että jostain syystä tuo meidän läppäri ei tykkää tehdä yhteistyötä bloggerin kanssa. SE ei anna lisätä kuvia eikä kommentoida..hmm..
PoistaONhan tuo koirien ulkoiluttaminen harrastus, mutta itse pidän sitä valitettavasti enemmän velvollisuutena. Agility ja toko sitten taas on mukavia harrastuksia koirien kanssa:) Huh, siivouksesta en luopuisi etenkään kun niitä lapsia tulisi;)